Aggressio on normaali osa elämää myös kissoilla. Siitä on myös hyötyä monissa tilanteissa, kuten saalistamisessa, reviirin puolustamisessa ja taistelutilanteissa. Väärissä tilanteissa se kuitenkin mutkistaa elämää ja asialle täytyy tehdä jotain.
On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, minkälaisissa tilanteissa aggressiota esiintyy ja mikä mahtaa olla syynä siihen. Toisinaan tämä on itsestään selvää, mutta joskus voi viedä aikaa ennen kuin taustasyyt selviävät. Etenkin kahden kissan välisissä ongelmissa voi olla toisinaan vaikea sanoa mistä on kyse.
Käsittelemme seuraavaksi kissojen yleisimpiä aggression lajeja. Toivottavasti tämä auttaa selvittämään mistä on kyse. Vaikeissa tilanteissa voi kuitenkin olla syytä kääntyä ammattilaisen pakeille, joka osaa antaa tarkat ohjeen miten aggressiivisuudesta voisi päästä eroon.

Aggressiivisuus toista kissaa kohtaan
Kun kissa hyökkää toisen kimppuun, on tosi kyseessä. Aggressio toista kissaa kohtaan voi tarkoittaa kotioloissa kahden kissan välisiä tappeluita tai reviirikiistoja naapurin kissojen kanssa. Toisaalta se voi tarkoittaa myös esimerkiksi kyräilyä ja tuijottamista tai jotain muuta epäsuoraa aggressiivisuutta.
Miltä kissa näyttää ja miten se toimii? Aggressiivisesti toista kissaa kohtaan käyttäytyvä kissa yleensä tuijottaa herkeämättä kohdettaan korvat jäykistettyinä eteenpäin. Yleensä sen karva on noussut pystyyn niskasta ja selästä. Se ei välttämättä aloita avointa taistelua, mutta toinen kissa joutuu koko ajan olemaan varuillaan ja pelkäämään.
Miten tilanne voisi ratketa? Reviirikiistoja ei välttämättä voi välttää, mikäli kissat pääsevät kulkemaan ulkona vapaasti. Sen sijaan sisätiloissa tapahtuvaa jatkuvaa aggressiivisuutta tai jännittyneisyyttä kannattaa pyrkiä vähentämään. Jos tilanne on päässyt pahaksi, kissat kannattaa erottaa hetkeksi toisistaan, jotta niiden elimistö pääsee rauhoittumaan. Sopiva aikaväli riippuu tilanteesta. Se voi olla päivä tai useita viikkoja. Tämän jälkeen ne tutustutetaan uudelleen toisiinsa hitaasti. Ennen kuin ne päästetään kohtamaan toisensa, niiden olo yritetään tehdä mahdollisimman mukavaksi myös silloin, kun toinen kissa on läsnä talossa. Näin ne oppivat, että elämä voi olla mukavaa myös toisen kissan läsnäollessa.
Lue myös: Kissojen tutustuttaminen toisiinsa askel askelleelta
Jos aggressiivisuus on hienovaraisempaa, eli avoimia taisteluja ei synny, täytyy varmistaa, että uhkailun kohteena olevalla kissalla on aina mahdollisuus päästä pakoon ja lepäämään. Lepopaikkoja täytyy siis olla useita, samoin ruokakuppeja ja hiekkalaatikoita. Näin kissalle ei synny jatkuvaa stressiä. Aggressiivisesti käyttäytyvälle kissalle sen sijaan täytyy keksiä mahdollisimman paljon muuta puuhaa. Tähän soveltuvat hyvin esimerkiksi erilaiset aktiivisuuslelut.
Miten voi ennaltaehkäistä? On tärkeää tutustuttaa kissat oikein toisiinsa. Jos ne päätyvät heti ensinäkemältä nenät vastakkain, syntyy helposti reviirikiistoja ja tappeluja. Kun yhteiselämä on alkanut tappeluiden merkeissä, sitä on haasteellista korjata. Kun kissat sen sijaan pääsevät tutustumaan toisiinsa hiljalleen, ne tottuvat toistensa hajuihin ja hyväksyvät toistensa olemassaolon ennen kuin varsinaisesti tapaavat toisensa, jolloin yhteiselämä alkaa paljon lupaavammin.

Pelkoon liittyvä aggressiivisuus
Pelkoaggressio on usein seurausta toisen kissan aggressiivisuudesta, mutta voi johtua myös muista kissaa pelottavista asioista. Pelkoaggressio tarkoittaa sitä, että kissa pelkää jotain, mutta jos se ei syystä tai toisesta pysty pakenemaan pelkoaan, sen täytyy hyökätä päästäkseen pelottavasta tilanteesta pois.
Miltä kissa näyttää ja miten se toimii? Pelkoa tunteva kissa painaa korvat luimuun ja hännän takajalkojen väliin. Kissan koko asento painuu kyyryyn. Se saattaa pälyillä ympärilleen etsien pakoreittiä, mutta jos se ei pääse pakoon, sen täytyy tuijottaa toista kissaa herkeämättä.
Miten tilanne voisi ratketa? Varmista, että kotonasi on aina pakoreittejä useaan suuntaan sekä rauhallisia lepopaikkoja, joihin kissa voi vetäytyä omaan rauhaansa. Mikäli mahdollista, poista pelkoa aiheuttava asia. Jos kohdetta ei voi poistaa, täytyy edetä hyvin kärsivällisesti siedättämällä.
Miten voi ennaltaehkäistä? Ennaltaehkäisy tapahtuu jo pentuvaiheessa. Mitä monipuolisempia kokemuksia kissa saa sosiaalistamiskaudella, sitä vähemmän sillä on pelon aiheita aikuisena. Kissojen tutustuttaminen toisiinsa aikuisia täytyy tehdä hiljalleen, jotta turhaa aggressiota ei pääse syntymään.

Silittämiseen liittyvä aggressiivisuus
Jokaiselle kissanomistajalle on varmasti tuttu tilanne, jossa kissa ensin makailee sylissä rauhallisena ja selvästi nauttii silittelystä, mutta seuraavassa hetkessä tarttuu kynsillään kiinni silittävään käteen. Kyseessä on hyvin tavallinen ongelma, joka ratkeaa tutustumalla kissaan paremmin. Kissa luultavasti näyttää merkkejä epämukavuudesta jo ennen hyökkäystä, mutta ne saattavat jäädä helposti huomaamatta.
Miltä kissa näyttää ja miten se toimii? Epämukavuutta osoittavia merkkejä ovat esimerkiksi se, että kissa alkaa heiluttaa hieman häntäänsä tai sen korvat painuvat hivenen luimuun. Se saattaa myös kääntää hieman päätään käden suuntaan. Merkit voivat olla hyvin hienovaraisia ja ne voivat tulla esille vasta juuri ennen hyökkäystä, mikä tekee niiden havaitsemisesta vaikeaa.
Miten tilanne voisi ratketa? Jokainen kissa on yksilö siinä asiassa miten kauan ne haluavat ja kestävät olla siliteltävänä. Tässä kohtaa ei auta muu kuin tutustua omaan kissaansa tarkasti. Kissan rajoja on hyvä kunnioittaa, jotta välttyy ylimääräisiltä viiltohaavoilta.
Miten voi ennaltaehkäistä? Kannattaa lopettaa kissan silittely jo hyvissä ajoin ennen kuin kissan hellyysraja tulee täyteen. Silittelyssä kannattaa myös pitäytyä niin sanotusti turvallisilla alueilla, eli pään, niskan ja kaulan alueella. Nämä ovat sellaisia alueita, joiden silittelystä suurin osa kissoista pitää. Muita ruumiinosia kannattaa silittää vain, jos tunnet kissan ja tiedät sen pitävän siitä. Esimerkiksi mahan silittelystä pitää vain harva kissa.

Saalistukseen liittyvä aggressiivisuus
Saalistus ja leikki ovat kissalle hyvin luonnollisia toimintoja. Jos kissalla on tähtäimessään mehevä hiiri, aggressio onkin paikallaan, jotta kissa saa saaliin kiinni ja hengiltä. Saalistusaggressioksi kutsutaan sitä, jos kissa hyökkää ihmisen tai toisen kissan kimppuun leikki- tai saalistusmielessä. Jos kissa käyttää hyökätessään kynsiään, potkii takajaloillaan ja kenties myös puree, tilanne voi aiheuttaa vakavaa vahinkoa.
Miltä kissa näyttää ja miten se toimii? Saalistukseen valmistautuva kissa vaanii yleensä saalistaan oven tai huonekalun takana, tamppaa takajaloillaan paikallaan heiluttaen samalla vähän häntäänsä. Se tuijottaa saalistaan herkeämättä ja korvat ovat jäykkänä eteenpäin. Kissa voi myös lähestyä kohdettaan matalana.
Miten tilanne voisi ratketa? Kissalle on tarjottava runsaasti sallittuja saalistuskohteita, esimerkiksi erilaisia leluja. Jos huomaa kissan valmistautuvat hyökkäykseen, tilanteen voi laukaista kiinnittämällä kissan huomio johonkin muuhun asiaan esimerkiksi päästämällä jokin yllättävä ääni. Tämän jälkeen kannattaa ottaa lelut esille, jotta kissa pääsee saalistamaan luvan perästä. Rankaiseminen ei auta, sillä kissahan toteuttaa vain luontaista ominaisuuttaan.
Miten voi ennaltaehkäistä? Toiset kissat ovat luonnostaan kovempia saalistamaan kuin toiset. Aktiivisempien kissojen kanssa kannattaa touhuta ja leikkiä useita kertoja päivässä, jotta saalistusvietti tyydyttyisi. Pentujen kanssa kannattaa olla tarkkana siitä mihin niitä opettaa hyökkäämään. Ei siis kannata leikittää kissaa kädellä tai jalalla.

Reviirikiistat
Kissojen väliset reviirikiistat ovat erityisen ikäviä siksi, että kissojen lisäksi myös ihmisten välit tulehtuvat helposti. Kenen kissalla on oikeus tehdä mitä ja kuka maksaa mahdolliset vahingot? Mitä kenenkin kissa teki ja kenen kissa on syypää? Helppoja ratkaisuja ei aina ole.
Miten kissa toimii? Reviiriään hanakasti puolustava ja muiden reviirejä valloittava kissa toimii usein avoimen aggressiivisesti muita kissoja kohtaan. Myös merkkailu on usein merkittävää.
Miten tilanne voisi ratketa? Jo kissan luonne on hyvin dominoiva, voi tilanne olla vaikea. Huolehdi ensimmäisenä, että kissa on leikattu, ellei sillä ole tarkoitus tehdä pentuja. Tarvittaessa sopikaa naapurien kanssa vuorot, jolloin kissat saavat ulkoilla. Näin yhteenottoja ei pääse välttämättä syntymään. Kissaa voi myös yrittää ehdollistaa niin, että kun se menee kielletylle reviirille, se säikäytetään toistuvasti kovilla äänillä, jonka seurauksena se toivottavasti rupea karttamaan kyseistä aluetta. Jossain tapauksissa dominoivan kissan ulkoilua täytyy yksinkertaisesti rajoittaa joko niin, että se ei pääse enää ollenkaan ulkoilemaan tai että se pääsee ulos vain valjaissa. Ääritapauksissa on syytä pohtia, pitäisikö kissalle etsiä uusi koti. Valitettavasti mikään ei tietenkään takaa etteikö sama kuvio toistu uudessa kodissa.
Miten voi ennaltaehkäistä? Keinoja reviirikiistojen ennaltaehkäisyyn on melko niukasti. Kissaa valitessa kannattaa hieman kysellä vanhempien ominaisuuksista ja luonteesta, jos ne ovat tiedossa, sillä vanhempien luonne periytyy usein myös pentuun. Lisäksi kissa kannattaa leikata jo nuorena.

Yhteenveto
Aggressiivisuus on tärkeä ja luonnollinen osa kissan elämää. Kissa tarvitsee aggressiivisuutta puolustaakseen itseään ja reviiriään sekä saalistaessaan. Väärään kohteeseen suunnattu aggressiivisuus voi kuitenkin aiheuttaa suurta tuhoa, joten siihen tulee suhtautua vakavasti. Kissalla on terävät kynnet ja hampaat, joiden aiheuttamat haavat tulehtuvat helposti. On tärkeää selvittää mistä aggressiivisuus johtuu, jotta sitä voi lähteä oikealla tavalla ratkomaan.
Muista, että tappelevia kissoja ei kannata koskaan mennä erottamaan toisistaan etenkään paljain käsin. Parempi vaihtoehto on esimerkiksi heittää tyyny tappelupukarien päälle tai aiheuttaa kovaa ääntä vaikkapa hakkaamalla kattilankansia vastakkain. Tämän jälkeen kissojen pitää saada rauhoittua kaikessa rauhassa. Niitä ei kannata mennä heti silittämään tai hoitamaan ellei niillä ole pahoja haavoja.
