Kissat voivat oppia käyttämään ääntään viestimiseen hyvinkin vivahteikkaasti. Ääniarsenaaliin kuuluu muun muassa naukuminen, tervehdyskurnaus, kehrääminen ja varoitusäänet. Toiset kissarodut ja yksilöt ovat puheliaampia kuin toiset. Myös omalla toiminnallasi pystyt jonkin verran vaikuttamaan kissan puheliaisuuteen.

Naukuminen
Naukuminen on jokaiselle ihmiselle tuttu ääni. Sen avulla kissa viestii haluavansa omistajalta jotain. Se voi olla ruokaa, hellittelyä, leikkiä, ulos pääsemistä tai ihan vain omistajan huomiota. Jotkut omistajat huomaavat eroja kissansa naukumisessa sen mukaan mitä se milloinkin haluaa.
Luonnossa aikuiset kissat naukuvat hyvin vähän. Tähän on yksinkertainen syy: niillä ei ole ketään, jolta pyytää apua. Pentuina ne sen sijaan naukuvat emolleen paljonkin. Emo vastaa avunpyyntöön nopeasti. Kun pentu tulee vieroitusikään, emo lakkaa reagoimasta naukumiseen, jolloin naukuminen loppuu. Kesykissan kohdalla emon paikan ottaa omistaja. Naukuminen osoitetaankin tämän jälkeen omistajalle, jolta kissa odottaa saavansa erilaisia palveluja.
Jotkin rodut ovat kovempia naukumaan kuin toiset. Jos otat itsellesi kovaäänisen rotukissan, esimerkiksi itämaistyyppisen kissan, voit varautua siihen, että kissa juttelee sinulle alituiseen. Toisaalta yksilöiden välillä on suuria eroja. Kissan voi myös opettaa naukumaan tai vähentämään naukumista. Jos reagoit aina kissan naukumiseen, se luultavasti jatkaa naukumista. Jos sen sijaan reagoit kissaan vasta, kun se on hiljaa, se vähentää naukumista ennen pitkää.

Tervehdyskurnaus
Nousevalla intonaatiolla esitetty kurrr-ääni on kissalle ominainen iloinen tervehdys, jota se käyttää nähdessään omistajansa tai lajitoverinsa. Samalla se saattaa kiehnätä tai esittää muulla tavoin olevansa iloinen jälleennäkemisestä. Kissa voi käyttää tervehdysääntä myös silloin, kun se kuulee jotain mieluisaa, kuten ruokapurkin aukeamisen, tai nähdessään lempilelunsa.
Kurnauksen kaltaista ääntä esiintyy myös silloin, kun kissa tuo saaliinsa näytille. Toisilla kissoilla tämä ääni muistuttaa enemmän naukaisua kuin kurnausta.

Kehrääminen
Kehräämisellä kissa viestittää tyytyväisyyttä, turvallisuuden tunnetta ja hyvää oloa. Monista omistajista kissan kehräys tuntuu kuin palkkiolta, jonka kissa antaa rapsutukseen ja hyvään hoitoon. Harva asia on yhtä rentouttava kuin kehräävä kissa sylissä.
Kissan kehräyksen voi tuntea tasaisena hyrinänä kissan kehossa ja erityisesti kaulan alueella. Kehräys syntyy pallean ja kurkunpään lihaksissa, missä tapahtuu nopeaa paineenvaihtelua ääniraossa. Kissa pystyy tuottamaan kehräysääntä katkeamatta sekä sisään- että uloshengityksen aikana.

Kehrääminen voi kertoa myös täysin vastakkaista viestiä, sillä monet sairaat, loukkaantuneet ja kipeät kissat kehräävät. Luultavasti ne yrittävät tällä tavalla rauhoitella itseään ja samalla viestiä ympärilleen, että ne ovat vaarattomia, jotta kukaan ei kokisi niitä uhaksi eikä vahingoittaisi niitä enempää.
Viime aikoina on kuitenkin saatu myös uusia mielenkiintoisia näkökulmia kehräämiseen. Näyttää siltä, että kehrääminen saattaa olla osa kissan kehonhuoltoa, sillä matalataajuinen värähtely näyttäisi nopeuttavat paranemista ja lisäävän luuntiheyttä.

Sähinä ja murina
Sähinä ja murina ovat selviä varoitusääniä. Useimmiten kissa ensin sähisee ja saattaa myös sylkeä. Jos tämä ei auta, otetaan esille seuraava ase, eli murina. Näihin ääniin kissa joutuu turvautumaan puolustaessaan itseään ja esimerkiksi ruokaansa.

Muut äänet
Lisäksi on vielä liuta erilaisia äänteitä, joita kissa käyttää tietyssä tilanteessa. Äänten lukumäärä riippuu paljon kissasta. Toiset rodut ja yksilöt ovat puheliaampia kuin toiset. Äärimmäisessä hädässä hiljaisestakin kissasta saattaa yllättäen löytyä mitä oudoimpia ääniä, kuten hätääntynyt ulina.
Kiima-aika saa kissoista esiin aivan uudenlaisia ääniä. Mouruaminen on yksi niistä. Lemmikkikissa kannattaakin leikkauttaa ihan jo sen takia, että harva omistaja jaksaa kuunnella kissan jatkuvaa mouruamista. Kollit saattavat mitellä keskenään kulmakunnan narttukissoista, jolloin mouruaminen muuttuu vieläkin intensiivisemmäksi, jopa ulinaksi.
Säksättävä ääni liittyy useimmiten saalistukseen. Sitä voi kuulla esimerkiksi silloin, kun kissa katselee saalistettavia eläimiä ikkunan läpi.

Yhteenveto
Kun opit ymmärtämään kissan kieltä, vältyt monilta väärinkäsityksiltä ja yhteiselämä kissan kanssa helpottuu. Kun kissan ääntelyyn lisää vielä kissan kehonkielen ymmärtämisen, voi päästä jo pitkälle kommunikaatiossa kissan kanssa.