Kissat tunnetaan niiden leikkisyydestä, itsenäisyydestä ja ainutlaatuisesta käyttäytymisestä. Kissan ikääntyessä sen käyttäytyminen voi muuttua monin tavoin, ja siihen vaikuttaa useita tekijöitä, kuten kissan terveys, ympäristö, rodun ominaisuudet ja yksilölliset persoonallisuuspiirteet. Kissa voi esimerkiksi tulla enemmän ihmisläheiseksi tai päinvastoin, vetäytyvämmäksi. Voikin tuntua, että kissan koko persoonallisuus muuttuu iän myötä. Ruokahalun muutokset, liikunnan tarve ja unirytmin muutokset ovat myös yleisiä.
Tässä artikkelissa käsittelemme, miten kissan käyttäytyminen voi muuttua iän myötä, mitä merkkejä tulisi tarkkailla ja kuinka voimme tukea lemmikkimme hyvinvointia näiden muutosten aikana.

Kissan käyttäytyminen eri ikävaiheissa
Varhainen ikä (0-2 vuotta): Kissan ensimmäiset elinvuodet ovat täynnä kasvua, kehitystä ja tutkimista. Pentuikä on tärkeä aika, jolloin kissat oppivat sosiaalisia taitoja, metsästystaitoja ja ympäristönsä tuntemista. Nuoret kissat ovat yleensä hyvin leikkisiä ja uteliaita, ja ne voivat olla aktiivisempia ja energisempiä kuin vanhemmat yksilöt.
Keski-ikä (3-6 vuotta): Tässä vaiheessa kissat ovat yleensä saavuttaneet fyysisen ja henkisen kypsyyden. Niiden käyttäytyminen alkaa vakiintua, ja ne voivat olla vähemmän impulsiivisia kuin pentuina. Keskikokoiset kissat voivat edelleen olla leikkisiä, mutta niiden leikkisyys voi olla rauhallisempaa ja suunnitelmallisempaa.

Seniori-ikä (7 vuotta ja vanhemmat): Kun kissat saavuttavat seniori-iän, ne alkavat hidastua. Niiden aktiivisuustaso laskee, ja ne saattavat viettää enemmän aikaa nukkuen. Vanhemmat kissat voivat myös kohdata terveysongelmia, kuten nivelrikkoa tai näön heikkenemistä, mikä voi vaikuttaa niiden käyttäytymiseen.
Kissat ovat yleensä leikkisiä eläimiä, ja leikki on tärkeä osa niiden kehitystä ja hyvinvointia. Jos kissalle tarjotaan säännöllistä liikuntaa ja aktiviteetteja, sen aktiivisuustaso pysyy korkeana pitkään. Vanhemmilla kissoilla voi olla myös vähemmän energiaa, mutta ne voivat silti olla innokkaita leikkimään ja kiipeilemään, kun niille annetaan oikeanlaista stimulaatiota.
Kuinka tukea kissaa ikääntymisen aikana:
- Mukavuus ja turvallisuus: Tarjoa kissallesi mukavia ja rauhallisia lepopaikkoja ja pidä ympäristö turvallisen ja tutun tuntuisena.
- Säännölliset eläinlääkärintarkastukset: Terveystarkastukset auttavat tunnistamaan ja hoitamaan mahdollisia terveysongelmia ajoissa.
- Ravinto: Seniorikissoille suunniteltu ravinto voi auttaa ylläpitämään terveyttä ja energiaa.
- Aktiivisuus ja stimulaatio: Ylläpidä kissan fyysistä ja henkistä aktiivisuutta sopivilla leluilla ja yhteisillä leikkihetkillä.
Lue lisää ikääntyvän kissan hoidosta täältä.

Kissan ruokahalun muutokset
Kissan ruokahalu ja ravinnontarve muuttuvat eri ikävaiheissa. Pentuikäisillä kissoilla on yleensä hyvä ruokahalu, koska ne tarvitsevat runsaasti energiaa ja ravinteita nopeaan kasvuun ja kehitykseen. Tänä aikana kissat syövät usein ja tarvitsevat ravintorikasta ruokaa.
Kun kissa saavuttaa keski-iän, sen aineenvaihdunta hidastuu ja sen ruokahalu saattaa vähentyä. Tässä iässä kissat ovat usein vähemmän aktiivisia kuin pentuina, ja niiden kaloritarve laskee. Ruokavalion säätäminen voi olla tarpeen painonhallinnan ja terveyden ylläpitämiseksi.
Seniori-iässä ruokahalun muutokset voivat olla merkittäviä. Yleisesti ottaen kissan ruokahalu vähentyy iän myötä, koska kissan aineenvaihdunta hidastuu ja sen energiantarve vähenee. Jotkut seniorikissat voivat menettää ruokahalunsa, mikä voi johtua terveysongelmista, kuten ien- tai hammasongelmista, aistien heikkenemisestä tai kroonisista sairauksista. Toisaalta, joillakin vanhemmilla kissoilla ruokavalu saattaa lisääntyä, mikä voi johtua esimerkiksi hormonaalisista muutoksista tai sairauksista. On siis tärkeää seurata vanhenevan kissan ruokahalua ja painoa sekä tarjota asianmukaista, ikään sopivaa ravintoa. Säännölliset eläinlääkärintarkastukset ovat avainasemassa ikääntyvän kissan ruokavalion ja terveyden seurannassa.
Eri ikävaiheisiin sopivan ruoan valitsemisessa autamme artikkelissa Paras kissanruoka.

Virtsalla merkkailu
Virtsalla merkkailu on ikävä, mutta normaali tapa kissoilla. Nuori kissa voi merkkailla virtsalla aluetta osoittaakseen reviirinsä, mutta vanhemmat kissat eivät välttämättä enää tarvitse tätä merkkaamista. Vanhemmalla kissalla voi sen sijaan ilmetä virtsankarkailua, mikä johtuu useimmiten sairauksista kuten virtsatieinfektiosta tai virtsakiteistä, mutta joskus se on osa yleistä vanhenemisprosessia. Tämä voi johtaa epäsiisteyteen, joten on tärkeää huolehtia kissan terveydestä ja tarvittaessa hakeutua eläinlääkärin hoitoon.

Käyttäytyminen muiden kissojen kanssa
Kissojen välinen käyttäytyminen voi muuttua merkittävästi niiden ikääntyessä, ja tämä on hyvä pitää mielessä, kun taloudessa on useampi kissa. Nuoret kissat ovat yleensä sosiaalisia ja leikkisiä muiden kissojen kanssa. Ne käyttävät leikkiä oppiakseen sosiaalisia taitoja ja hierarkian määrittelyä. Tämä voi ilmetä takaa-ajo- ja painileikkeinä, jotka ovat tärkeitä niiden sosiaalisessa kehityksessä.
Kun kissat saavuttavat keski-iän, ne voivat olla vähemmän kiinnostuneita leikkimisestä muiden kissojen kanssa. Tässä iässä kissat ovat usein jo vakiinnuttaneet sosiaalisen asemansa ja voivat olla enemmän kiinnostuneita omasta reviiristään ja rutiineistaan. Aikuisilla kissoilla voi olla taipumus käyttäytyä hieman aggressiivisesti muita kissoja kohtaan, erityisesti jos ne ovat saman sukupuolen kanssa ja kilpailevat resursseista, kuten ruuasta tai huomiosta omistajilta. Iän myötä kissat voivat kuitenkin tulla rauhallisemmiksi ja sopeutuvaisemmiksi muiden kissojen seuraan.
Seniorikissat ovat usein vähemmän kiinnostuneita sosiaalisesta vuorovaikutuksesta muiden kissojen kanssa. Niiden energiataso laskee ja ne saattavat arvostaa rauhaa ja hiljaisuutta enemmän. Vanhemmat kissat voivat olla ärtyisämpiä tai vähemmän kärsivällisiä muiden kissojen läsnäolosta, erityisesti jos nuoremmat kissat ovat hyvin aktiivisia tai tunkeilevia. On tärkeää huomioida vanhempien kissojen tarpeet ja varmistaa, että ne voivat vetäytyä rauhalliseen paikkaan tarvittaessa.

Käyttäytyminen ihmisten kanssa
Kissojen käyttäytyminen ihmisten kanssa voi muuttua selvästi niiden ikääntyessä. Kissojen välillä on huomattavia luonne-eroja sosiaalisuudessa, mutta jotain yleissuuntauksia voidaan antaa. Pentuikäisillä kissoilla on tyypillisesti korkea energiataso ja uteliaisuus, mikä ilmenee usein aktiivisena vuorovaikutuksena ihmisten kanssa. Ne voivat olla leikkisämpiä ja etsivät aktiivisesti kontaktia, olipa kyse sitten leikkimisestä tai hellittelyhetkistä.
Keski-ikäisten kissojen käyttäytyminen ihmisiä kohtaan muuttuu rauhallisemmaksi. Kissa saattaa edelleen nauttia ihmisen seurasta, mutta sen leikkisyys ja tarve jatkuvalle huomiolle saattavat vähentyä. Tänä aikana kissat voivat olla valikoivampia siitä, milloin ja miten ne haluavat vuorovaikutusta ihmisten kanssa.
Seniorikissat saattavat osoittaa lisääntynyttä kiintymystä ihmisiin, mutta niiden aktiivisuus ja leikkisyys yleensä vähenevät, mutta ikääntynytkään kissa ei kuitenkaan täysin lopeta leikkimistä. Vanhemmat kissat arvostavat usein rauhaa ja mukavuutta, ja ne saattavat viettää enemmän aikaa lepäillen lähellä omistajaansa. Joissakin tapauksissa seniorikissat voivat tulla ärtyisemmiksi tai vähemmän sietäviksi häiriöille, mikä voi johtua terveydellisistä ongelmista tai yleisestä vanhenemisesta.

Unen tarve
Kissan unen tarve muuttuu iän myötä samalla tavalla kuin ihmistenkin. Nuorilla kissoilla on suuri unen tarve, koska uni on olennainen osa niiden fyysistä ja kognitiivista kehitystä. Pennut voivat nukkua jopa 18-20 tuntia vuorokaudessa. Uni tukee kasvua ja auttaa aivoja kehittymään ja vahvistumaan.
Kun kissat saavuttavat keski-iän, niiden unen tarve vähenee hieman, mutta ne silti nukkuvat enemmän kuin useimmat muut eläimet, tyypillisesti noin 12-16 tuntia vuorokaudessa. Keski-ikäiset kissat nukkuvat usein syvemmin ja rauhallisemmin kuin pentuina.
Seniori-iässä kissat saattavat alkaa nukkua jälleen enemmän. Vanhemmat kissat voivat nukkua yli 16 tuntia vuorokaudessa, ja heidän unensa voi olla kevyempää. He saattavat heräillä useammin ja tarvita pidempiä lepojaksoja. Vanhemmilla kissoilla voi myös olla vaikeuksia nukkua yöllä, mikä voi johtua kivuista ja vaivoista, kuten nivelrikosta tai munuaissairaudesta. Tällöin kissa saattaa nukkua enemmän päiväsaikaan ja olla hereillä öisin. Tämä voi olla haastavaa omistajalle, joka haluaa nukkua yönsä rauhassa.
Ikääntyvälle kissalle on siis tarjottava mukavia ja rauhallisia lepopaikkoja, jotta se voi nukkua häiriöttä ja ylläpitää hyvää terveyttä. Kissan unen määrä ja laatu ovat tärkeitä indikaattoreita sen yleisestä hyvinvoinnista.

Saalistusvietti
Saalistus on kissoille luontainen tarve, mutta sekin voi muuttua kissan ikääntyessä. Pennuilla on yleensä voimakas saalistusvietti. Tämä johtuu niiden luonnollisesta tarpeesta kehittää ja harjoittaa metsästystaitoja, jotka ovat elintärkeitä niiden selviytymiselle luonnossa. Pentukissat käyttävät paljon aikaa leikkiessään, minkä aikana ne usein harjoittelevat jahtaamista, hyppäämistä ja iskemistä – kaikki nämä ovat metsästykseen liittyviä käyttäytymismalleja.
Keski-ikäisellä kissalla saalistusvietti voi vähentyä jonkin verran. Vaikka keski-ikäiset kissat nauttivat edelleen jahtaamisesta ja leikkimisestä, ne eivät välttämättä ole yhtä energisiä tai intensiivisiä metsästysleikeissään kuin pentuina. Tämä muutos johtuu osittain siitä, että kissa on jo kehittänyt metsästystaitonsa ja saattaa olla vähemmän motivoitunut harjoittamaan niitä intensiivisesti.
Seniorikissat osoittavat usein merkittävää vähenemistä saalistusvietissään. Tämä johtuu fyysisen aktiivisuuden yleisestä vähenemisestä, mahdollisista terveysongelmista, kuten nivelrikosta tai aistien heikkenemisestä, ja yleisestä energiatason laskusta. Vaikka vanhemmat kissat saattavat edelleen osoittaa kiinnostusta metsästysleikkeihin, ne eivät yleensä osallistu niihin yhtä innokkaasti tai usein kuin nuorempina. Tässäkin on toki yksilöllisiä eroja, sillä joillakin kissoilla saalistusvietti voi säilyä vahvana läpi koko elämän.
Terveenä pysyessään iäkäskin kissa osallistuu kuitenkin mielellään leikkihetkiin. Ja toki iäkkäänkin kissan täytyy luonnossa pyydystää itse omat ruokansa, mutta sen metsästystavat muuttuvat rauhallisemmiksi. Se saattaa odottaa rauhallisemmin paikallaan, että saalis tulee lähelle ennen kuin iskee.
